Metsää tarvitsevat metsänomistajat ja metsäteollisuus. Metsän eläimet – linnut, nisäkkäät, hyönteiset, perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset tarvitsevat metsän. Metsää tarvitsevat sienet ja kasvit, kuten jäkälät, varvut, heinä- ja putkilokasvit. Ihminen tarvitsee metsää toimeentuloon, metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen sekä virkistykseen ulkoilualueena ja maisemana.
Metsämaata Suomessa on kaikkiaan 26 miljoonaa hehtaaria. Puuta Suomen metsissä on yhteensä 2,5 miljardia m³. Puuston vuotuinen lisäkasvu oli 103,5 milj. m³ viimeisessä valtakunnan metsien inventoinnissa. Puuston vuotuinen lisäkasvu on saatu nousemaan 87 % viimeisten 70 vuoden aikana (55,2–103,5 milj. m³).
Puuston kasvun lisäystä ja puumäärän nousua kuvaa seuraava taulukko:
Näistä hyvistä saavutetuista kasvun lisäyksistä kiitos kuuluu metsänomistajille, Suomen metsäntutkimukselle, neuvontaorganisaatioille ja metsää käsitteleville yhtiöille. Suomen metsien hyviä tuottosaavutuksia ihmetellään ympäri Eurooppaa.
Myös metsien ikärakenne Suomessa on hyvä. Puustosta 1–40-vuotiaita metsiköitä on 33 %, 41–80-vuotiaita 38 %, 80–120-vuotiaita 19 % ja yli 121-vuotiaita 11 %. Tällaisella metsiköiden ikärakenteella on hyvä lisäkasvu ja hiilen sidontakyky ilmasta eli hyvä hiilinielu. 40–80-vuotiaalla puustolla on puolta parempi hiilensidontakyky kuin yli 120-vuotiaalla metsiköllä. Viimeisen 70 vuoden aikana puustoa ei ole hakattu yli puuston kasvun, vaan hakkuut ovat olleet 70–80 % kasvusta.
Turvemaapohjaa Suomessa on 9 miljoonaa hehtaaria, ja puolet siitä on ojitettu. 1960-luvulla soiden ojittamisohjeet mahdollistivat myös karujen soiden ojittamisen. 1980-luvulla valtion tuet karujen soiden ojittamiseen poistettiin. 2000-luvulla poistettiin valtion tuet kokonaan metsäojituksesta. 70–80 % ojituspinta-alasta kasvaa hyvätuottoista metsää ja sitoo samalla hyvin hiilidioksidia. 10–15 % 1960–70-lukujen ojituksista tehtiin huonokasvuisille soille. Nämä suot voidaan nyt ennallistaa.
Ohjeistuksia ennallistamiseen tulisi kuitenkin tarkistaa. Vähäpuustoiselta suolta ei kannata poistaa niillä kasvavia vähäisiä puita, vaan jätettäköön ne linnuille ja maisemaan. Aikanaan niistä tulee lahopuuta. Kaikkia ojia ei kannata mennä kaivinkoneella täyttämään, vaan tukitaan vain laskuojat. Näin saadaan suon pinta pysymään ehjänä, ajan mittaan vesi ja rahkasammal kyllä tukkivat ojat. Tällä säästetään kustannuksia sekä saadaan vähäinen puusto säilymään hiilinieluna ja suon pinta ehyenä.
Suomessa on 600 000 metsäomistajaa. Metsäteollisuudessa työpaikkoja on yli 60 000. Teollisuuden viennin arvo n. 30 miljardia euroa. Jokaisesta vientieurosta 1/5 tulee metsästä. Metsänomistajille vuosittainen kantorahatulo on n. 2,7 miljardia euroa. Metsästäjiä Suomessa on 200 000. Marjastus ja sienestys on kaikille mahdollista. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat metsässä kulkemisen ja luonnosta nauttimisen. Suomen metsistä on suojeltu 13 % ja tiukasti suojeltu 7 %. Metso ja Helmi -suojeluohjelmien kautta metsän suojelu on vapaaehtoisesti mahdollista. Ja näin jatkettakoon.
Hakkuutavoista ja metsän suojelusta keskustellaan tiedotusvälineissä paljon. Kantaa otetaan voimakkaasti: kuka metsän hävittämisestä, kuka puuston liikahakkuusta, kuka hakkuutavoista, kuka hiilinieluista, kuka eläinten puolesta, kuka kuoriaisten ja muiden uhanalaisten lajien puolesta. Kantaa perustellaan kapea-alaisilla lyhyillä tutkimuksilla. EU puskee omia tavoitteitaan. Harva jaksaa ymmärtää metsän merkityksen Suomelle ja suomalaisille.
Tulevilta kansanedustajilta vaaditaan kokonaisnäkemystä Suomen metsien mahdollisuuksista. Pitää ymmärtää taloudelliset asiat ja metsien työllisyysvaikutukset, metsän kasvu ja hiilinielut ja miten metsissä mahdollistetaan erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Vaikutamme Suomessa promillen verran maailman ilmastoon ja olemme vain 2 prosenttia Euroopan väestöstä. Koko maailman ilmastoa emme pysty puhdistamaan, mutta oman osuutemme pystymme kyllä hoitamaan hyvin. Hyvällä metsänhoidolla takaamme jatkossakin kestävän metsätalouden, turvaamme metsien taloudellisen tuoton, työpaikat, metsän monimuotoisuuden ja ylläpidämme hyviä hiilinieluja. Uskon kansanedustajaehdokas Eija Nivalan hallitsevan metsän kokonaisnäkemyksen päätöksenteossa.
Väinö Haapakoski, Ylivieska
Metsätalousinsinööri