Maassamme on 74 kansanopistoa, jotka järjestävät 81 kampuksella vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi avoimen korkeakoulun opintoja, ammatillista koulutusta, aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta. Opistot ovat omalla alueellaan merkittäviä monialaisia koulutustoimijoita, jotka voivat tarttua nopeasti erilaisiin tehtäviin ja tukea myös muita koulutuksen järjestäjiä.
On ehdottoman tärkeää, että opiskelupaikka on riittävän lähellä ja että vaihtoehtoja on tarjolla monipuolisesti. Kaikilla nuorilla ei vielä peruskoulun päättyessä ole edellytyksiä muuttaa pois kotoa. Hankalaa se on myös monelle aikuisena opiskelevalle – opiskelu voi edellyttää koko perheen muuttoa toiselle paikkakunnalle.
Valtakunnallisesti koulutusta on kuitenkin kehitetty suuntaan, joka suosii suuruutta. Tämä yhdessä niukentuneen rahoituksen kanssa on osaltaan heikentänyt koulutuksen alueellista saavutettavuutta. Koti rakennetaan sinne, missä on hyvän elämän edellytykset. Koulutuspolitiikalla on merkittävä vaikutus siihen, miten ja mihin suuntaan Suomi alueellisesti kehittyy.
Vaikka kehittynyt tekniikka ja digitalisaatio ovat tehneet opiskelusta osittain aikaan ja paikkaan sitomatonta, korostuu yhteisöllisyyden merkitys. Kansanopiston vahvuus on juuri yhteisöllisyydessä ja monipuolisissa oppimisympäristöissä. Avoin ja rohkaiseva ilmapiiri ja aito kohtaaminen ovat opiston sydän.
Kansanopisto on ihmisen kokoinen. Se tarjoaa mahdollisuuden lisätä elämän merkityksellisyyttä oppimisen keinoin kaiken ikäisille. Sivistys lisää yksilön ja koko yhteiskunnan hyvinvointia, edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kannustaa toimimaan aktiivisena kansalaisena kestävämmän tulevaisuuden ja paremman maailman puolesta.
Kansanopistoilla on Suomen laajin opiskelutarjonta, josta voi valita koulutuksia eri elämänvaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Suomen Kansanopistoyhdistyksen tilaston mukaan vuonna 2021 kansanopistoissa erilaisille vapaan sivistystyön kursseille osallistui 98 463 henkilöä, pitkäkestoiseen koulutukseen 12 632, aikuisten perusopetukseen 1962, ammatilliseen koulutukseen 3022 sekä lukiokoulutukseen 271 (v. 2019) opiskelijaa. Luvut pitävät sisällään myös yhteiskunnallisesti tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, kuten kestävien elämäntapojen oppimista, sosiaalista vahvistumista tukevia opintoja, työttömien oppimisvalmiuksia parantavia opintoja, perustaitojen oppimista, vähemmistö- ja maahanmuuttajakoulutusta sekä vammaisten koulutusta.
Kansanopistojen toimintaedellytysten varmistaminen myös tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää. Maanlaajuinen kansanopistoverkosto vahvistaa kansalaisten osaamista, hyvinvointia ja sivistystä. Se yhdistää joustavasti eri koulutusmuotoja ja siten varmistaa eri asteiden koulutuksen alueellista saavutettavuutta.
Viime vuosina on rohkeasti uudistettu koulutusjärjestelmän eri osa-alueita. Hyviä asioita on tapahtunut, mutta myös valuviat täytyy tunnistaa ja tunnustaa sekä rohkeasti korjata. Rahoitusjärjestelmän kehittäminen siten, että rahoituksen ennakoitavuus paranee kaikkien koulutusmuotojen osalta, on yksi tärkeimmistä kehityskohteista.
Kaikki muutokset eivät välttämättä vaadi lisää rahaa. Uudet, eri koulutustoimijoita yhdistävät toimintamallit sujuvoittavat siirtymiä niin perusasteelta toiselle asteelle kuin toiselta asteelta korkea-asteellekin. Näissä nivelvaiheissa kansanopistolla on tärkeä sillanrakentajan tehtävä.
Huolehditaan siitä, että meillä on jatkossakin monipuolisesti erilaisia koulutuksen järjestäjiä – myös kansanopistoja – koko maan alueella. Sivistys ja elinikäinen oppiminen ovat hyvän elämän elementtejä, joista meillä ei ole varaa luopua.
Tiina Kauppinen, Kalajoki
Apulaisrehtori, Kalajoen Kristillinen Opisto