Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Jo nyt rahoituksen kanssa on ollut ongelmia sekä osaavan henkilöstön ja julkisten palveluiden riittävyydestä huolta. Kaikkea ei voi silti jättää hyvinvointialueiden harteille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei kuulu vain sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluille, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Hyvinvointi ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Valtakunnallisella tasolla terveyden ja hyvinvoinnin politiikan rakenteisiin sisältyvät lait, asetukset, strategiat ja ohjelmat. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa on päätöksenteko muuttunut moniportaisemmaksi. Hyvinvointipäätöksiä tehdään myös paljon kuntatasolla, kuten esimerkiksi kaavoitus- ja liikennejärjestelyihin sekä vapaa-ajan palveluihin liittyen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on siis edelleenkin yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä.
Työskentelen itse hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiotehtävissä kuntasektorilla ja työstän hyvinvointikertomusta, jolla kootaan yhteen hyvinvointitietoa asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointikertomusta käytetään hyvinvointipolitiikan johtamisen, suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineenä. Se auttaa tiivistämään eri alojen asiantuntijoiden näkemykset ja yhteiset tavoitteet.
Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma laaditaan nykyään kuntien lisäksi myös hyvinvointialueilla. Niiden laatiminen on lakisääteistä. Niin kunnissa kuin hyvinvointialueella hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tehdään valtuustokausittain. Hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. Asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan kuitenkin myös vuosittain niin, että se palvelee hyvinvointialueen ja kunnan talouden ja toiminnan vuosisuunnittelua.
Hyvinvointikertomus kokoaa tietoa toimenpiteistä, joilla kuntalaisten tai tulevien hyvinvointialueiden ihmisten hyvinvointia ja terveyttä on tuettu. Nyt hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa on huomattu kuntien erilaisuus siinä mielessä, että monet kunnat tekevät hyvin eri tavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Toimintojen erilaisuus vaikeuttaa hyvinvointialueen yhteistyötä alueensa kuntien kanssa, kun koko hyvinvointialueella ei voida vielä taata yhdenmukaisia palveluita kaikille alueen asukkaille. Rahoituksen riittävyyden kanssa painiessa on vaikea sopeuttaa hyvinvointipalveluiden riittävyyttä ja yhdenmukaisuutta koko hyvinvointialueella. Palveluiden yhteensovittaminen tulee tehdä tarkoin, päätösten ennakkoarviointia hyödyntäen.
Meri Vähäkangas, Ylivieska
Hyvinvointikoordinaattori