Julkisen sektorin rahoitus on suurten muutosten edessä. Tuleva maan hallitus joutuu hallituskaudella linjaamaan, miten julkisen sektorin rahoitus tulevaisuudessa hoidetaan. Tämä tarkoittaa etenkin juuri alkaneiden hyvinvointialueiden ja toki myös kuntien rahoitusta valtionosuuksilla. Rahoitus koostuu pitkäaikaisesta rahoituksesta, eli lainarahasta hyvinvointialueiden investointien rahoitukseen, ja toimintamenojen rahoituksesta, joka muodostuu lähinnä valtionosuuksista hyvinvointialueille ja kunnille.
Keskeinen kysymys hyvinvointialueiden pitkäaikaisessa rahoituksessa on verotusoikeus. Mikäli hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, niin tämä vaikuttaa keskeisesti investointien lainarahoituksen saantiin.
Verotusoikeus, joka on toistaiseksi vain kunnilla, vaikuttaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla siten, että kunnat ovat riskittömiä rahan lainaajia. Tässä järjestelmässä myös isot kaupungit ja pienet kunnat ovat tasavertaisessa asemassa, koska on päätetty kuntien takauskeskuslaista 478/1996. Kaikki Manner-Suomen
kunnat ovat Kuntien takauskeskuksen jäsenyhteisöjä ja oikeutettuja takauskeskuksen takaamaan rahoitukseen. Rahoitus on kanavoitu Kuntarahoituksen kautta, joka on ainoa rahoituslaitos, joka käyttää varainhankinnassaan Kuntien takauskeskuksen takausta. Näin ollen isot kaupungit ja pienet kunnat saavat rahoitusta käytännössä samalla rahan hinnalla.
Kun hyvinvointialueet perustettiin, nousi esille kysymys, miten hyvinvointialueiden pitkäaikainen rahoitus järjestetään. Tähän ei löytynyt selkeää ratkaisua. Hyvinvointialueet eivät ole Kuntien takauskeskuksen jäsenyhteisöjä eivätkä oikeutettuja Kuntien takauskeskuksen takaamaan rahoitukseen, mutta eivät myöskään saa valtiontakausta lainanotossa. Tosin tästä päätettiin eräs lievennys. Entisillä sairaanhoitopiirien kuntayhtymillä, jotka olivat ns. pakollisia kuntayhtymiä, oli Kuntarahoituksen velkaa
yhteensä n. 4 miljardia euroa. Tähän määrään on valtio antanut takauksen. On arvioitu, että tämä velka erääntyy 10 vuoden kuluessa eli n. 400 milj. euroa vuodessa. Tämä erääntyvä määrä voidaan jälleen rahoittaa uudelleen Kuntarahoituksen toimesta. On tehty päätös, että Kuntarahoitus voi rahoittaa hyvinvointialueita tämän 400 milj. euroa vuodessa. Tämä ei kuitenkaan riitä uusien investointien rahoittamiseen. Valtio ei ole antanut takausta hyvinvointialueiden tulevien investointien rahoitukseen.
Tuleva hallitus joutuu tämän asian ratkaisemaan. Verotusoikeus hyvinvointialueille ei kuitenkaan välttämättä ole oikea ratkaisu, koska se asettaa maan eri alueet epätasa-arvoiseen asemaan. Olisi selvää, että Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointialueiden verotus olisi kireämpää Etelä-Suomeen verrattuna. Lisäksi Helsingin kaupungin asema on tässä kokonaisuudessa erikoinen. Helsingin kaupunki on kunta, mutta se hoitaa myös hyvinvointialueille määrättyjä tehtäviä. Helsingissä ei näin ollen järjestetty aluevaaleja.
Uudistuksen myötä Helsinki on säilynyt ainoana kuntana, jolla on sote- ja pela-palveluiden järjestämisvastuu. Valtio rahoittaa silti nämä palveluiden toimintamenot myös Helsingissä, mutta investointien rahoitukseen Helsinki saa paremmin rahoitusta ja tästä etua. Tuntuu, että eriarvoisuus on tässä mielessä lisääntynyt maan eri osien välillä. Suomessa tulisi olla julkisella sektorilla yhdenvertainen rahoitus ja sitä kautta yhdenvertaiset palvelut maakuntien ja kuntien asukkaille.
Täällä meillä Pohjois-Pohjanmaan alue on pääosin hyvin harvaan asuttua aluetta. On tärkeää tehdä työtä, että maan eri alueet huomioidaan ja koko Suomi voidaan pitää samalla tavalla asuttuna. On erittäin tärkeää, että tämän alueen erityispiirteet on huomioitu myös tulevassa eduskunnassa. Eija Nivala tietää Pohjois-Pohjanmaan monien eri alueiden tarpeet ja ominaispiirteet työskenneltyään eri puolilla maakuntaa.
Kari Pentti, Alavieska
Kunnanjohtaja