Suomea on pidetty koulutuksen mallimaana. Monilla mittareilla mitattuna koulutus- ja osaamistaso on edelleen maailman kärkeä, vaikka Pisa-tutkimusten mukaan suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset ovat parin viimeisen vuosikymmenen aikana heikentyneet. Myönteisen kehityksen jatkuminen on edelleen mahdollista, mutta se vaatii paljon työtä, merkittäviä taloudellisia panostuksia sekä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista.
Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Uudet oppivelvollisuutta koskevat lait tulivat voimaan 1.8.2021, jolloin oppivelvollisuus laajeni 18 ikävuoteen. Samalla toisen asteen koulutuksesta tuli maksutonta oppivelvollisuuden piiriin kuuluville opiskelijoille. Tavoitteena on, että koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, kaikille opiskelijoille on turvattava heidän tarpeitaan vastaavat opiskeluhuollon palvelut. Osa nuorista voi huonosti ja tarvitsee moniammatillista tukea selviytyäkseen opinnoista.
Toisen asteen opinnot johtavat joko ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai molempien eli yhdistelmätutkinnon suorittamiseen. Näiden opintojen jälkeen opiskelijalla on oikeus hakea jatkokoulutukseen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillinen perustutkinto antaa myös suoraan pätevyyden opiskeltuun ammattiin. Ammatillisella koulutuksella tuetaan lisäksi elinikäistä oppimista. Koulutusta tarjotaan myös aikuisväestölle niin, että jo työelämässä toimivilla on mahdollisuus kehittää ammatillisia valmiuksiaan läpi koko työuran.
Suomessa tilastoennusteiden mukaan ikäluokat pienenevät. Uusimmissa tilastoissa vuonna 2035 on jopa kolmasosa vähemmän alle 15-vuotiaita lapsia. Se vaikuttaa suuresti oppilaitosten tulevaisuuteen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pyritään lisäämään. Se onkin tehokas tapa vastata väestönkehityksen haasteeseen ja yritysten työvoiman tarpeeseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta valmistui 2021 Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Siinä linjataan 2040-luvulle ulottuvat koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet, joiden saavuttamiseksi esitetään toimenpiteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Selonteossa on asetettu tavoitteeksi muun muassa edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa toisen asteen koulutuksessa. Yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen raja-aitojen madaltaminen. Samalla vähennetään näiden koulutusmuotojen eroihin perustuvien mielikuvien vaikutusta valintoihin. Ammatillisten tutkintojen perusteita ja lukion opetussuunnitelmia on tarvetta kehittää niin, että ammatillisten tutkintojen osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita ja lukion opintojaksoja voidaan yhdistellä nykyistä joustavammin opiskelijoiden, jatko-opintojen ja työelämän osaamistarpeiden pohjalta. Samalla on uudistettava rahoitusjärjestelmiä.
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyön lisäämisen ohella kehitetään myös korkea-asteen yhteistyötä, jotta voidaan tarjota opiskelijoille entistä joustavampia yksilöllisiä opintopolkuja. Nykyinen koulutustarjonta on osittain liiaksi sidoksissa koulutusastekohtaiseen tutkintorakenteeseen.
Tulevaisuudessa verkko-opetus lisääntyy ja opiskelu siirtyy entistä enemmän työpaikoille. Työelämäyhteyksiä kehittämällä ja koulutusta uudistamalla lisätään mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun ja varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Riittävät resurssit mahdollistavat laadukkaan koulutuksen.
Keskusta tunnistaa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat haasteet ja koulutuksen palveluverkkopaineet. Keskusta lupaa huolehtia tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamisesta koko maassa. Harvaan asutuilla alueilla eri oppilaitosten välinen yhteistyö tulevaisuudessa on välttämätöntä. Opetuksessa voidaan hyödyntää tilojen ja opettajien yhteiskäyttöä. Eija Nivala on minun kansanedustajaehdokkaani. Arvostan hänen elämänkokemustaan ja toivon sanoman ylläpitämistä.
Kaisa Haapakoski, Ylivieska
valtuuston 1. varapuheenjohtaja
JEDUn yhtymävaltuuston puheenjohtaja