Tämän ajan suurimpia yhteiskunnallisia epäonnistumisia on syrjäytyminen. Liian moni on vailla läheisten turvaverkkoa. Yhteiskunnan korjaaminen alkaa perheistä, jotka ovat tänä päivänä yhä moninaisempia. Kun kodeissa voidaan hyvin, koko yhteiskunta voi paremmin. Pohjois-Pohjanmaalla asuu Suomen nuorin väestö. Se on valtava mahdollisuus. Meillä on työikäisiä ja työikään tulevia ihmisiä. Nuoremme ovat fiksuja, osaavia ja kielitaitoisia. Kaikilla ei kuitenkaan mene hyvin. Monissa perheissä on jatkuva huoli riittävästä toimeentulosta arjen kustannusten, työttömyyden tai esimerkiksi vanhempien sairauden vuoksi. Myös työssäkäyvät vanhemmat ovat liian usein
Eduskuntavaalien alla on usein todettu, että alue tarvitsee oman kansanedustajansa. Vaikka lainsäädäntötyö on kansanedustajan tärkein tehtävä, alueelliselle edunvalvonnalle löytyvät vahvat perusteet. Jos tutkimme, miten Kalajokilaaksosta valitut kansanedustajat ovat alueensa etuja ajaneet, tiedämme, että säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäätyä edustaneen Pietari Päivärinnan ansioksi on luettu Oulun radan suuntaaminen Ylivieskan kautta Ouluun. Ylivieskan kasvulle ja koko lähialueen kehitykselle rautatie on ollutkin kaikkein tärkein alkusysäys. Kyösti Kallio ajoi kansanedustajana ollessaan Ylivieskan ja Iisalmen välisen rataosuuden rakentamista, mikä valmistuttuaan loi Kalajokilaakson yläjuoksulle
Elämme aikaa, joka koettelee ihmisten sietokykyä monin erilaisin tavoin. Koronasta alkanut kuormittava poikkeusaika on jatkunut Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Ihmisten henkinen ja taloudellinen sietokyky on koetuksilla. Vielä vuosien, jopa vuosikymmenten, päästä havaitsemme näiden poikkeusaikojen vaikutuksia inhimillisessä elämässämme. Suomalaisten kriisien sietokyky on hyvä. Menneiden sukupolvien kohtaamat vaikeudet ja niiden voittaminen on vahvistanut suomalaista selviytymisen identiteettiä. Meillä osataan toimia, kun tarve on, ja yhteinen tahtotila selviytymiseen on löytynyt kriittisillä hetkillä. Se henki on kansakuntamme perusta. Vuoden 2023 eduskuntavaalien
Koulutus ja osaaminen ovat alueellisia voimatekijöitä, joiden varaan tulevaisuus rakentuu. Kalajokilaakson alue alkoi teollistua 1960- ja 1970-luvulla. Tällöin myös tiedostettiin koulutuksen merkitys alueen kehittymiselle ja kasvulle. Kalajokilaakson kunnalliset päättäjät olivat yksituumaisesti saaneet käynnistettyä ammatillisen koulutuksen Nivalassa 1960-luvulla, ja 1970-luvun lopulla käynnistyi Ylivieskan teknillinen koulu valtion oppilaitoksena. Tämän koulun kehittämiseen Kalajokilaakson kaikki kunnat osallistuivat aktiivisesti, ja koulu muuttui laaja-alaiseksi oppilaitokseksi ja monialaiseksi ammattikorkeakoulun yksiköksi. 2000-luvun alkupuolella Ylivieskassa opiskeli toista tuhatta korkeakouluopiskelija, joista ulkomaalaisia oli noin 100.
Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja ehdokkaat ovat jo äänestysnumeronsa saaneet. Eijan numero on 15. – Nyt tarvitaan vain aktiivisuutta rientää äänestämään! Elämme aikaa, jossa tarvitaan erittäin aktiivisia ja yhteistyökykyisiä moniosaajia päättämään yhteiskunnallisista asioista. Tärkeintä on saada eduskuntaan omalta alueeltamme kansanedustaja esiintuomaan oman maakuntamme tarpeita ja edistämään alueemme kehittämistä. Kannustan meitä kaikkia äänioikeutettuja äänestämään alueemme kehittämiseksi ja vakauden säilyttämiseksi. Tiedämme kuinka tärkeää on saada toimiva vuorovaikutus kansanedustajien välityksellä eduskuntaan, jossa tehdyt päätökset vaikuttavat niin meidän jokaisen talouskysymyksiin kuin